10.5.2008

Arkiston kätköistä

Koko New kids on the block tarina. E! True hollywood story on New kids on the block. Katso osa 1/8. Mielenkiintoista katsottavaa ja kuunnteltavaa. Eteenkin kun niin paljon haastatteluista on Jonathanin, vaikka Jon ei yleensä viihdy etualalla ja kameran edessä niinkuin muut bändin jäsenet. Dokkari sisältää joitakin paljastuksia kulissien takaa ja jopa ravistelee kiltin pojan imagon pois NKOTB:n päältä. Ehdottomasti kannattaa katsoa, vaikka ei NKOTB:tä fanittaisikaan.


Suomessa ei aikoinaan pahemmin näkynyt TV:stä sarjakuvaa New kidseistä. Onneksi on internet ja youtube. Katso sarjista
täällä. Tuossa ensin mainitsemassani dokkarissa tosin Jordan muistelee kuinka sarjakuvaa alettiin tehdä ja jotkin kundit länsirannikolta tulivat kuuntelemaan kuinka New kidsit puhuvat, että osaavat sitten äänityksissä. Ja kuten voit kuulla... itärannikon aksentista ei ole jälkeäkään eikä äänet kuulosta yhtään esikuviltaan :D

Suomessa sentään julkaistiin NKOTB-sarjakuvaa :))))


Donnien ja Dannyn haastattelu suomalaisessa mediassa. Löytyi ylen elävästä arkistosta. Kyseinen pätkä on minulla hyvässä muistissa, taisi olla pitkän aikaa nauhalla vhs:llä. Katso haastattelu.



Yksi liikuttavimmista asioista joita olen New kidseistä nähnyt on ehdottomasti Jonin ja Jordanin vierailu Oprahissa. Molemmat Knightin veljekset kärsivät paniikkihäiriöistä, eteenkin Jonathan. Tämä asia myös selittää paljon miksi Jon ei viihdy parrasvaloissa.

Katso lisää paniikkihäiriöstä ja Knightin veljeksistä Oprahin kotisivuilla.

Katso video (osa 1/2) veljesten vierailusta Oprahissa.

1 kommentti:

Anonyymi kirjoitti...

Kyllähän Suomesta saattoi ostaa joitakin piirretty-videoita, ainakin itse muistan omistaneeni "Sheik of Dreams" -nimisen videokasetin, jossa oli kaksi episodia kyseistä piirrettyä. Valitettavasti en videokasettia mistään vanhoista kätköistäni löytänyt, vaikka muut VHS:t olin visusti tallettanut :(

Ja tuo Knightin veljesten vierailu Oprahissa... näin sen vasta joitakin viikkoja sitten ja itkin; hyvällä tavalla. Minulla itselläni todettiin vasta aikuisiällä paniikkihäiriö, ja jotenkin tuntui kumman lohdulliselta, että teini-ikäni idoleilla (ellei rakastetuilla) on sama viheliäinen sairaus. Niin symppasin Jonathania siinä haastateltavan penkillä, ja edelleen ihmettelen, kuinka hän pystyi hallitsemaan itsensä ettei rynnännyt pakoon (kuten allekirjoittanut olisi tehnyt) - varsin ihailtavaa, että pystyy hillitsemään ja hallitsemaan itsensä noin! Huh, voin vain kuvitella (kauhun) keikat ja muut, paniikkihäiriö on nimittäin syy miksei minusta tullut näyttelijää vaan insinööri :D (eikä se oikeasti naurata noin kovin).